Kaavinta on nyt takana, kaikki meni hyvin. Otin ti-iltana klo 22 kaksi cytotec-tablettia, menkkamaiset kivut (minulla aina ollut kovat kivut) alkoivat n. 1.30 ja vuoto kahdelta. Kipu kesti koko yön, en nukkunut koko yössä kuin pari tuntia. Klo 8 menin taksilla sairaalaan, koska mies oli työmatkalla (loistava ajoitus) ja ajattelin kipujen vuoksi taksin olevan turvallisin vaihtoehto. Sairaalassa pääsin onneksi osastolle kipujen takia, muutoin olisi pitänyt odottaa odotusaulassa! Lepäilin huoneessani ja ravasin vessassa. Klo 11 lääkäri päätti ultrata, koska kerroin vuodon mukana tulleen paljon  melko isoja hyytymiä. Raskausmateriaalia oli kuitenkin jälkellä ja kaavinta piti suorittaa. Toimenpiteen jälkeen minulla oli kipuja, mutta lääkkeillä kipu helpotti, eikä jatkunut enää koko päivänä. Vuotokin on ollut hyvin vähäistä, pärjäilen pikkuhousunsuojalla. Iltapäivällä pääsin kotiin ja vointi on hyvä, henkisestikin. Olen kai käsitellyt asiaa jo niin paljon, nyt olen helpottunut, kun tämä on ohi.

Tänään on siis kp 2. Terolutit saan aloittaa kp 15, jotta menkat tulevat ajallaan. Lääkärin mukaan kaavinnan jälkeen ei tarvitse mennä kontrolliin. Ihmetteln myös sitä, että tämä lääkäri sanoi, ettei clomifenin käytön aikana tarvita seuranta ultraa, koska "olen jo ottanut lääkkeen, ei siitä ole ultrasta ole mitään hyötyä". Yksityinen gyne kuitenkin oli sitä mieltä, että ultraan mentävä monikkoraskauden välttämiseksi. Eli nyt en pääse kunnalliselle ultraan, minun olisi mentävä yksityiselle. Kalliiksi tulee, jos ei heti tärppää... En tiedä mitä tekisin. Tämä lääkäri myös sanoi suoraan, että minun pitäisi pudottaa painoa, koska ylipainolla on suora vaikutus lapsettomuuteen ja keskenmenoihin. Ja ymmärsin hänen vihjaavan, ettei minun kannattaisi edes käyttää clomifenia, ensin pitäisi hoitaa ylipaino pois. Kerroin pudottaneeni jo 10 kiloa, ja että aion kyllä jatkaa. Tiedänhän minä, että ylipaino vaikeuttaa lastensaantia. Silti lääkärin sanomana se kuulosti loukkaavalta. Muutenkin tämä kaikki tuntuu pahalta.

En aio heti aloittaa clomifenia, katsotaan nyt ensin pari kiertoa. Jos vaikka saisinkin painonpudotuksen taas käyntiin. Eilen aamulla paino oli 104kg, eli menetetyistä takaisin on tullut 3kg. Myönnän, että menneen viikon aikana olen syönyt kuin possu. Olen tunnesyöjä, syön iloon ja suruun. Mutta nyt pitäisi pikkuhiljaa ryhdistäytyä.

Näillä mennään taas. Ehkä nämä jutut muuttuvat hieman enemmän tuon painon pohtimiseen, kun tällä hetkellä ei voi vauvaa yrittää. Ja pelottaa tuo ajatuskin yrittämisestä ja raskaudesta, jos heti tärppäisi, niin olisin varmaan hermoraunio.