Olen onnellinen. Mieheni silittelee vatsaani ja puhuu Papuselle. Mietimme nimiä tytölle ja pojalle. Mitä jos siellä onkin kaksoset? Salaa toivon sitä, vaikkakin myös pelkään. Suunnittelen makuuhuoneen uutta järjestystä. Tapetit pitää vaihtaa ja uuni maalata. Milloin uskalletaan kertoa muille? Anoppi on varmaan todella onnellinen.

Kuitenkin minua pelottaa. Odotan koko ajan menkkojen alkamista. Joka kerta vessassa tarkistan, tuleeko verta. Jotenkin tätä onnea on niin vaikea uskoa todeksi. Vertaan tätä pitkittyneisiin kuukautiskiertoihin, joku kierto oli yli 60 päivää. Testit oli negatiivisia ja menkat alkoivat. Nyt testit olivat positiivisia ja menkat eivät ala. Varmaan tämä kaikki johtuu siitä, että tätä hetkeä on odotettu niin kauan, ja kun se nyt on totta, en voi uskoa sitä. Ystäväni sanoi luulleensa, että huoli helpottaa, kun lapsi syntyy, mutta päin vastoin. Siitä se vasta alkoi, koko ajan saa olla jollainlailla sydän syrjällään pienensä vuoksi. Aina tulee eteen uusia aiheita, joita murehtia.

Minä pohdin edelleen, josko kuitenkin menisin varhaisraskauden ultraan. Mies sanoo, että saan itse päättää, mennäänkö vai eikö. Aika olisi jo varattuna, 4.11, eli viikon päästä. Mietin onko tuo turhaa, pelkkää rahanmenoa. Toisaalta, saisin varmuuden, että pieni voi ainakin tällä hetkellä hyvin. Miksi sitten niin kovin pelkään? Toissailtana tuli ensin hailakan vaaleanpunaista paperiin ja toisella kerralla rusehtavaa valkovuodon seassa. Valtava pelko ja hätä iskivät, itkin itseni uneen, nytkö se loppuu? Aamulla totesin, ettei se loppunut, ei tullut verta ja mielikin oli selkeämpi. Eihän nyt tuollaisesta tarvitse hätääntyä, se on normaalia, koska limakalvot ovat herkät. Mutta oireet ovat vähentyneet, ei koske mahaa, eikä ole paha olo. Olisi edes kunnon oireet, niin että ei olisi epävarmuudelle tilaa. Inhoan tätä tunnetta. Ja nyt vielä yövuorossa pyörittelen näitä asioita mielessäni. Aamulla on varmasti taas parempi olla.

Sain ajan jo niskapoimu-ultraankin, 25.11, rv:t silloin 11+4. Siitä seuraavalla viikolla on sokerirasitus ja joulukuun alussa myös neuvolalääkäri.