Ultrasta löytyi pikkuruinen sikiö ja sykkivä sydän <3 Sikiö oli vielä kovin pieni, mittoja siitä ei saatu otettua, mutta sovittiin, että mennään kahden viikon päästä uudestaan katsomaan, onko kaikki hyvin. Eli nyt siis kaikki pitämään peukkuja, että pikkuinen kehittyy ja kestää matkassa!

Jännitin iltapäivän ultraa, mutta olo oli jotenkin rauhallinen ja varmempi. Nyt voin jo myöntää, että minulla on oikeasti pahoinvointia. Aiemmin laitoin sen mielikuvituksen piikkiin. Monet ruuat ällöttää eikä tee oikein mieli kuin tiettyjä ruokia. Tällä hetkellä hampurilaisia  Eilen teki mieli riisipuuroa ja tein sitä kattilallisen. Lautasellisen syötyäni se alkoikin jo ällöttää... Suklaata ei tee mieli, tämä on oikea ihme! Toivon vaan, että mieliteot siirtyisi salaatteihin ja hedelmiin.

Tekisi mieli huutaa koko maailmalle, että minun miehestäni tulee isä, mutta enpä kai vielä uskalla. Kovasti jo vaunujakin netistä katselen ja mietin pienelle nimeä ja makuuhuoneen uutta sisustusta. Nyt pitäisi vielä malttaa, keskenmenon riski on suuri. Raskausviikkoja on kasassa luultavasti 6+5 tällä hetkellä. Sinnepäin ainakin.

Nyt lähden tutkailemaan työpaikan jääkaappia, löytyykö sieltä mitään mikä kelpaisi...

Hiidi ja Ipana  (Hups, piti muokata, kun tuli ensin väärässä muodossa tuo oma nimi..)