Vanha koulukaveri houkutteli minua mukaan Xtravaganzaan, kun itse on juuri aloittanut. Helmikuun ryhmässä olisi vielä tilaa... Työkaveri kehui laihtuneensa parissa kuukaudessa 20 kiloa ja hyviä kokemuksia on myös lähipiiristä. Eilisestä asti on tuo ajatus liittymisestä mielessä pyörinyt, kun työkaveri hehkutti oloaan. Olisihan se nopea ratkaisu, paino putoaa varmasti. Mutta menetelmä on rankka. Jaksaisinko? Toisaalta, muut ovat jaksaneet, miksi en minä... Ja nyt olisi tsempparikin. Miehen mielestä voisin aloittaa, hän lupasi auttaa kustannuksissa. Niin, ne ovatkin toinen juttu. Aika kallista lystiä; aloitusmaksu 80e, kuukausimaksu ja ruuat siihen päälle. Mutta ehkä se on vaivan arvoista? Ajattelin antaa asian hautua reissun yli (sunnuntaina lähdetään sinne Saksaan) ja palaan asiaan ensi viikon lopulla. Toisaalta, helmikuun puolessa välissä olen luvannut lähteä ystävän kanssa bilettämään, enkä kyllä voi sitä perua, kun asiasta on puhuttu ties miten kauan. Mutta jos aloittaisin sen jälkeen... Tänä aamuna paino edelleen 100.2kg. Tässä sitä ollaan nyt viikko keikuttu. Ei putoa, ei.

Ja sitten toinen asia mikä mielessä pyörii... Olen yrittänyt työntää lapsettomuuden pois mielestäni. Aktiivisia ollaan oltu, mutta olen pyrkinyt keskittymään muihin juttuihin, etten koko aikaa sitä ajattele. Nyt väkisinkin alkaa taas ajatuksissa pyöriä: ollako vaiko ei? Onko oireita? Kuuntelen kehoani koko ajan. Varsinaisia oireita ei ole, olo on kuin flunssa olisi tulossa. Aamulla huomasin, että olen aika herkällä mielellä, meinasi alkaa itkettämään, kun näitä pohdin. Mielessä on ollut, että teen testin huomenna, kun reissussa on kuitenkin tarkoitus ottaa alkoholia. Kp:t tänään 26. En tiedä mitä odotan, toisaalta pelkään, että olen raskaana, koska vaara tuulimunaan on olemassa. Tai keskenmenoon. Tai mitä tahansa voikaan tapahtua. Toisaalta niin kovin odottaisin sitä onnea.  No eihän tässä auta kuin odotella huomiseen. Odotukset eivät ole kovin korkealla.

Nämä molemmat asiathan vaikuttavat toisiinsa. Jos olen raskaana, en voi aloittaa extraamista, jos taas en ole, voin aloittaa, mutta sitten saan unohtaa vauvakuumeen jokuseksi aikaa.