Olen vietellyt hiljaiseloa, kun ei ole ollut mitään uutta kerrottavaa. Vointi on tasaita, ei mitenkään merkittävästi ole raskausoireitakaan. Rintoja aristaa ja vatsan toiminta on hidasta, sekä närästys kiusaa, mutta ei juurikaan muuta "mainittavaa".

Eilen oli ensimmäinen neuvola. Paino on samassa, 102.9kg ja puhuttiin terkkarin kanssa, että kymmentä kiloa enempää ei painon pitäisi nousta. Eli nyt pitäisi tsempata, sillä sanoin alkupainoksi tasan sata. Kääk, nyt siis jo kolme kiloa tullut siitä... Taidankin tehdä salaattia evääksi iltavuoroon... Viimeksi kirjoittelin siitä ruokapäiväkirjasta, enpä ole sitä sen jälkeen muistanut edes ajatella... Hemoglobiini oli 126, terkkarin mielestä voisin aloittaa jo raudan, mutta en koe sitä tarpeelliseksi. Yritettiin myös kuunnella sydänääniä, mutta niitä ei saatu kuuluviin. Odottelen postin tuovan minulle oman Angels soundsin dopplerin, jotta päästään kotona kokeilemaan.  Terkkarin mukaan kuitenkin kohtu on kasvanut ja noussut tuohon vähän ylemmän, pois häpyluun takaa. Ensi viikolla meillä on varmaan np-ultra, aikaa ei ole vielä tullut, mutta eiköhän se loppuviikosta laatikkoon kolahda. Sokerirasitusaika varattiin, se on jo parin viikon päästä ja neuvolalääkärinaikakin kuukauden päästä.

Ihmeellisen rauhallinen olen, vaikka oireita on vähän ja sydänääniä ei kuulunut. Mutta olo on nyt jo luottavaisempi. Eilen kirpputorilla katselin lastenvaatteita jo "sillä silmässä", vaikka en mitään vielä uskalla ostaa. Lastenvaunuja katselen joka päivä huutonetistä ja muilta nettipalstoilta. Mutta niitä nyt ei osteta pitkään aikaan.

Näin tällä kertaa. Toivottavasti doppleri tulee nopeasti, jotta päästään kotona kokeilemaan, kuuluuko pikkuisen sydänäänet