Kiitos onnitteluista ja tsempeistä <3

En ole vielä uskaltanut innostua raskaudesta, yritän valmistautua pahimpaan. Pelko on kova, yritän koko ajan kuulostella itseäni, olisiko olo yhtään erilainen kuin viimeksi. Eipä oikeastaan ole, oireet ainakin on hyvin samanlaiset. Luulin aiemmin, että raskaus tuntuisi jotenkin erilaiselta, että sitä vaan tietäisi olevansa raskaana ja tuntisi, että kaikki on hyvin. Minä en ainakaan tunne. Raskauden tunnistaa oireista, ei muusta. Siksi pelkäänkin...

Kunnalliselle eivät ota meitä ultraan, ilman erillistä lähetettä neuvolasta. Ehkä ihan hyvä, koska aika olisi ollut vasta parin viikon päästä. Yksityiseltä sain ajan jo huomiseksi. Voi kuinka paljon toivonkaan, että kaikki olisi hyvin. En tiedä miten selviän, jos taas joudun pettymään.